Suomen Suurlähetystö Indonesiassa lähti lokakuussa 2009 tarkastamaan Ambonissa toimivaa hanketta, jota suurlähetystö tukee Paikallisen yhteistyön määrärahan (PYM) kautta. Onnistuneesta hankkeesta raportoivat tässä matkakertomuksessa lähetystön edustajat Stefan Lindström ja Ivan Alidjaja.
Ambon sijaitsee Indonesian itäosassa ja on maustesaarina paremmin tunnetun Molukkien saariryhmän pääkaupunki. Mausteet olivat aikoinaan niin tärkeä liiketoimi alueella, että vuonna 1664 eräs Molukkien saarista vaihdettiin Manhattaniin. Suurlähetystön tukeman hankkeen tarkoituksena on kehittää paikallisten pienryhmien toimintaa metsäsektorilla ja sitä kautta vaikuttaa kestävään kehitykseen. Projektia toteuttaa suurlähetystön pitkäaikainen yhteistyökumppani, kansalaisjärjestö Yayasan Arman.
Projektin puitteissa istutetaan yli 40 000 puuta, päämääränä luoda paikallista osaamista metsien suojelussa. Projektin yksittäiset hankkeet ovat hyvin erilaisia. Yhdessä istutetaan mangrovemetsää estämään eroosiota, toisessa suojellaan kallionjyrkänteellä kasvavaa kasvistoa, kolmannessa pyritään sitomaan maata ja neljännessä kasvatetaan uusia puita hakatulle alueelle ja niin edelleen. Projektin puitteissa toimii yhteensä 210 henkilöä, joista 42 % naisia.
Hankkeet toteutetaan ryhmissä siten, että ryhmä istuttaa valitulle alueelle taimia ja valvoo niiden kasvamista. Pitkä ruoho pidetään poissa taimien kasvualueelta, mangrovetaimien osalta niihin helposti takertuva mereltä tuleva roska. Ryhmät kaivavat myös kaivoja ja kastelevat taimia. Heillä on tässä tietenkin suuret tavoitteet: puut kasvavat ja alkavat tuottaa hedelmää monessakin mielessä. Kyläyhteisö saa hyödyn ei vain ympäristön paranemisena, vaan myös ravinnon muodossa. Paikallisten perinteiden mukaan puusta ei saa ottaa hedelmiä, mutta kun hedelmä tippuu maahan, löytäjä saa pitää.
Ambonissa rinteet ovat kovalla koetuksella. Sadekaudella vettä tulee niin paljon, että se vie rinteet mennessään. Siksi rinteille pyritään istuttamaan kasveja ja puita, jotka sitoisivat maata mahdollisimman hyvin. Tavallisten puulajien kuten tiikin ja yate-puun lisäksi rinteille istutetaan myös hedelmiä tuottavia kasveja kuten ananasta, mangoa, duriania ja myös erilaisia palmuja. Maanvyörymiä estämällä pystytään myös vaikuttamaan korallien suojelemiseen: monissa paikoissa lähellä rantaa sijaitsevat korallit kuolevat maanvyörymien tuloksena. Kuivuneita kaivoja elvytetään istuttamalla niiden viereen puita, mikä johdattaa kaivoon vettä.
Armanin lähestyminen oikeastaan kaikkeen on esimerkillistä. Sen sijaan, että he ostaisivat istuttamiseen ja ruohon kurissa pitämiseen tarvittavat viidakkoveitset ja kuokat, he valmistavat ne itse perinteisin menetelmin projektin yhteyteen rakennetussa työpajassa. Työkalusettejä on tähän mennessä valmistettu 480 kpl ja niitä tehdään vielä lisää. Säästösyistä Arman tuottaa myös suurimman osan taimista itse. Samalla työllistetään kyläläisiä ja erityisesti naisia. Arman tuottaa myös suurimman osan tarvittavasta lannoitteesta itse omassa "tehtaassaan".
Projektien toteuttaminen ei ole aina helppoa ja kulttuuriseikatkin tuovat oman haasteensa. Esimerkkinä toimii yhden mangrovemetsän istutuspaikan viereen tekeillä oleva autopesula. Sulawesin saarelta tulleet muuttajat haluavat aloittaa liiketoimintaa eivätkä ymmärrä, miksi heistä ei pidetä. Kaikki toiminnasta tuleva likavesi valuisi mereen aivan istutusten viereen ja tuhoaisi luultavasti kaiken, mitä muut ovat kovalla työllä saanet aikaiseksi. Armanin työn laajuutta voi olla vaikea käsittää. Kyse ei ole ainoastaan taimien kasvattamisesta ja istuttajaryhmien kokoamisesta. Samalla pitää toimia välittäjänä, yhteistyökumppanina ja viestittäjänä myös poliittisille päättäjille ja kyläpäällikölle.
Matkan ehkä suurin anti oli huomata, miten sitoutuneita ryhmät ovat työhönsä. He todellakin uskovat asiaansa ja innostuneisuus oli helposti aistittavissa. Suomalaiset vieraat otetaan ilolla vastaan: erään kohteen lähellä armeijan komentopaikan sotilas tuli tivaamaan, mitä me siellä oikein teimme. Kerrottuamme, että olemme Suomesta, sotilaan kasvoille levisi leveä hymy ja saimme kädestä pitäen kiitokset rauhasta ja paremmista elinoloista. Sotilas oli kotoisin Acehista.
Suomen Suurlähetystö Jakartassa on aiemminkin tukenut Arman-järjestön projekteja. Projekteista ensimmäinen oli pienyrittäjyyttä tukeva hanke, joka toteutettiin vuosina 2006–7. Oli varsin hauska huomata, että vaikka tästä on jo kulunut muutama vuosi, projektimme näkyy edelleen katukuvassa. Paikallisen parturin nimi on Finland-parturi ja pari paikallista ruokapaikkaa on saanut nimeensä Finland-etuliitteen. Eräs kampaaja on nimennyt liikkeensä Finland-fashioniksi. Saimme myös tutustua hankkeen muihin kerrannaisvaikutuksiin. Kolmisen kuukautta sitten kahdelle hankkeen työntekijälle syntyi tyttölapset. Hankkeesta innostuneena antoi toinen heistä lapsensa nimeksi Finlandi ja toinen Finlansia.
Näin me olemme omalta osaltamme osallistuneet kymmenien tuhansien puiden istuttamiseen saaden samalla niistä riippuvaiset ihmiset ymmärtämään niiden arvon ja vaalimaan niiden tulevaisuutta. On myös tärkeä huomata, että hyöty on todellakin mitattavissa paljon laajemmin kuin istutettujen taimien määrässä. Organisaatio itse ei kerää voittoja, vaan kaikki hyöty siirtyy kylän ihmisille. Armanin kaltaisten tunnettujen ja arvostettujen järjestöjen kanssa on myös varsin helppo tehdä töitä. Indonesian presidentti myönsi vuonna 2003 Armanin johtajalle Martin Haullussylle arvostetun "Kalpataru"-palkinnon, joka on maan korkein kunnianosoitus ympäristön puolesta tehdystä työstä.
Teksti ja kuvat: Stefan Lindström, Ivan Alidjaja
Lisätietoa Suomen Jakartan suurlähetystön Paikallisen Yhteistyön Määrärahasta täältä.
Päivitetty 15.2.2010
