Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Yliopiston luentosalista yhteisön hyödyksi - rauhan vahvistamista Kalimantanilla - Suomen suurlähetystö, Jakarta : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Jakarta

Embassy of Finland, Menara Rajawali, 9th floor
Jl. DR Ide Anak Agung Gde Agung # 5.1
Kawasan Mega Kuningan, 12950 Jakarta
Puh. +62-21-2939 3000, sanomat.jak(at)formin.fi
English | Suomi | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 6.8.2010

Yliopiston luentosalista yhteisön hyödyksi - rauhan vahvistamista Kalimantanilla

Länsi-Kalimantan on pitkään kuulunut Indonesian ongelma-alueisiin. Suomen rahoittamalla hankkeella vuosina 2007-2010 vahvistettiin paikallista kykyä konfliktien torjumiseen ja keskusteluyhteyksien luomiseen alueella. Projektin moottorina toiminut professori Timo Kivimäki kuvaa kolmivuotisen projektin tuloksia erittäin merkittäviksi. 

Etniset konfliktit paikallisten dayakien ja malayväestön sekä siirtolaisina saapuneiden maduralaisten välillä ovat leimahdelleet tasaisin väliajoin. Laajamittaisia väkivaltaisuuksia oli viimeksi vuosina 1996-1997 sekä vuonna 1999.

Kalimantan ProjektiKivimäki ja Sambasin Malayväestön traditionaalinen johtaja

Kaikki heimot mobilisoivaa sotatilaa ei ole vielä syntynyt, vaan kyseessä ovat olleet erillisten ryhmien väliset konfliktit. Yksittäisiä väkivaltatapauksia ilmenee jatkuvasti, mutta laajemmat väkivaltaisuudet ovat toistuneet yleensä kansallisen johtajan vaihtumiskierron mukaan, yleensä noin 25-30 vuoden välein. Niinpä nyt eletäänkin ratkaisevia hetkiä ja edistysaskeleet rauhan vakauttamiseksi ovat erityisen merkittäviä.

Timo Kivimäestä maduralaisyhteisön kunniajäsenTimo Kivimäestä maduralaisyhteisön kunniajäsen

Suomen paikallisen yhteistyön määrärahalla rahoitettiin yhteistyössä NIAS:n (Nordic Institute for Asian Studies) kanssa konfliktinestokoulutusta Länsi-Kalimantanilla. Projektin yhteydessä Tanjungpuran yliopistossa on annettu koulutusta myös edellisen konfliktin mobilisoineille etnisille johtajille, jotka nyt kykenevät kommunikoimaan keskenään. Professori Timo Kivimäki kertoo, kuinka Suomen rahoituksen turvin voitiin luoda konfliktiratkaisukapasiteettia konfliktiosapuolille tavalla, joka ensin mahdollisti pysyvän yhteydenpidon konfliktiosapuolten välillä myös etnisen yhteistyöfoorumin muodossa ja Indonesian silloisen varapresidentti Jusuf Kallan johtaman konfliktiratkaisutiimin kutsumisen rauhanprosessia edistämään.

Dayakkien johtajat allekirjoittamassa etnisen yhteistyöfoorumin julistustaDayakkien johtaja allekirjoittamassa etnisen yhteistyöfoorumin julistusta

Seuraavaksi Suomen suurlähetystön rahoituksella koulutettavien etnisten osapuolten johtajat onnistuivat kieltämään Länsi-Kalimantanissa etnisen mobilisaation viime vuoden vaaleissa. Tuloksena olivat ensimmäiset lähes kokonaan väkivallattomat vaalit vuosikymmeniin. Viime tapaamisessa kesäkuussa etniset johtajat tekivät päätöksen siitä, ettei etninen traditio enää suojele etnisiä taistelijoita siviilimoraalilta ja poliisin tuomiolta. Kun edellisten etnisten kahakoiden murhaajat ovat jääneet laillisten rankaisujen ulkopuolelle, etniset johtajat halusivat nyt vedota jäseniinsä ja kertoa, että murha tulee vastedes olemaan aina murha. Etniset konfliktioikeutukset eivät enää tilannetta muuta. Tämä on hyvin merkittävä päätös, jonka julkaiseminen laajemmalle tulee olemaan lähitulevaisuudessa Suomen kouluttamien etnisten johtajien keskeinen haaste.

Projekti on ollut hyvä esimerkki siitä, kuinka puhtaan akateeminen alku onkin laajentunut käytännön tasolle ja johtanut todellisiin muutoksiin yhteisössä. Länsi-Kalimantan näyttää yhä valmiimmalta pitämään yllä rauhaa etnisten ryhmien välillä myös jatkossa.

 

Teksti: Helena Vuokko
Kuvat: Timo Kivimäki

 

TulostaJaa kirjanmerkki

Päivitetty 6.8.2010


© Suomen suurlähetystö, Jakarta | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot