Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Indonesian valtiovarainministerin vaihdoksesta vauhtia talousreformeille - Suomen suurlähetystö, Jakarta : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Jakarta

Embassy of Finland, Menara Rajawali, 9th floor
Jl. DR Ide Anak Agung Gde Agung # 5.1
Kawasan Mega Kuningan, 12950 Jakarta
Puh. +62-21-2939 3000, sanomat.jak(at)formin.fi
English | Suomi | Svenska | facebook | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 15.8.2016

Indonesian valtiovarainministerin vaihdoksesta vauhtia talousreformeille

Valtiovarainministeriksi nainen, joka uskaltaa sanoa ei presidentille.

Indonesian presidentti Jokowi nosti heinäkuun lopun hallitusremontin yhteydessä uudeksi Indonesian valtiovarainministeriksi Sri Mulyani Indrawatin, joka toimi ministerinä jo vuosina 2005–2010. Uusi finanssiministeri siirtyy tehtävään Maailman pankin globaaleista toiminnoista vastaavan johtajan (Managing Director) tehtävistä.

Hänet tunnetaan vahvana uudistajana. Sitoutumaton Sri Mulyani edustaa talousosaamista. Hän on enemmän asiantuntija kuin poliitikko, mutta samalla rohkea asioiden ajaja ja esittäjä.  Eräs indonesialaislehti arvioi, Sri Mulyanin nousseen ministeriksi, koska hän uskaltaa sanoa presidentille "ei".

Merkkinä uuden ministerin nauttimasta luottamuksesta on, että markkinat reagoivat nimitykseen heti tuoreelta myönteisesti.  Myös maailman pankin pääjohtaja Kim Yong Kim sanoi jäähyväisviestissään, että Sri Mulyanin nimitys vahvistaa Indonesian talouspolitiikan uskottavuutta ja parantaa transparenssia

Haasteet

Uusi ministeri ottaa tehtävän vastaan haasteellisessa maailman taloudellisessa tilanteessa. Indonesian kannalta ongelmallisia ovat etenkin Kiinan hidastunut talouskasvu ja raaka-aineiden hintojen romahtaminen, mikä heijastuu myös indonesian valtion talouteen. Toisaalta samalla tarjoutuu tilaisuus Indonesian kaipaamien rakenteellisten uudistusten käynnistämiselle, mihin ulkoinen paine pakottaa.

Hallituksen erityisen huomion kohteena ovat köyhät ja rikkaat. Talous pitäisi virittää vaurastuttamaan köyhiä nykyistä paremmin ja rikkaat tulisi saada palauttamaan Indonesiaan heidän maan ulkopuolella siirtämiään pääomia ja maksamaan nykyistä enemmän veroja. Samalla jo kilpailusyistä mm. yritysverotusta tulisi keventää, jotta Indonesia pystyisi kilpailemaan investoinneista muiden alueen maiden kanssa.  Kaiken tämän keskellä tulisi myös pitää huolta valtion talouden tasapainosta.

Köyhyyden vähentäminen erityisenä prioriteettina

Presidentti Jokowin asetti uuden hallituksen tavoitteiksi elintarvikkeiden hintojen alentamisen, rikkaiden ja köyhien välisten tuloerojen ja alueiden välisten erojen pienentämisen ja työpaikkojen laadun parantamisen. Uusi ministeri Sri Mulyani lupasikin heti ministerin toimen vastaanotettuaan, että hänen ensimmäisiä tehtäviään on yrittää kehittää instrumentteja, joiden avulla budjettia voidaan käyttää välineenä köyhyyden vähentämisessä, tasa-arvon edistämisessä ja työpaikkojen luomisessa.

Ensimmäisenä toimenaan uusi ministeri joutuu kuitenkin kiristämään finanssipolitiikkaa. Tämä on Sri Mulyanin mukaan välttämätöntä hallituksen talouspoliittisen uskottavuuden parantamiseksi. Hallitus teki budjettiin elokuun alussa 10,1 mrd. USD:n lisäleikkaukset, jotka kohdistuvat keskushallinnon toimintamenoihin kuten matkoihin ja aluehallinnon saamiin tulonsiirtoihin.

Hallituksen kunnianhimoinen infrastruktuuri-investointiohjelma jää kuitenkin ilmoituksen mukaan leikkausten ulkopuolella. Indonesian tavoitteena on investoida infrastruktuurihankkeisiin n 80 mrd. USD vuodessa. Leikkausten myötä hallitus uskoo pystyvänsä pysäyttämään budjettivajeen kasvun 2,5 %:iin BKT:stä. Lisäksi hallitus saattaa saada apua keskuspankilta, jonka odotetaan vastaavan finanssipolitiikan kiristyksiin koron laskulla. Tämä olisi omiaan hillitsemään leikkausten talouskasvua hidastavaa vaikutusta. Indonesian keskuspankin ohjauskorko on tällä hetkellä 6,5 %.

Tämän vuoden toisen neljänneksen talouskasvu yllätti asiantuntijat positiivisesti. Kasvu palasi yli 5 %:n tasolle yksityisen kulutuksen siivittämänä (5,2 %). Kuluttajien luottamus talouteen on Indonesiassa viimeisten tilastojen mukaan parantunut. Tällä on huomattava merkitys jo siksi, että kulutuksen osuus Indonesian BKT:stä on yli 55 %. Hallituksen tavoitteena on nostaa talouskasvu vähitellen 7 %:iin.

Indonesia mukaan Kaakkois- ja Etelä-Aasian kasvukolmioon

Indonesia on Intian ja Vietnamin rinnalla mukana kasvukolmiossa, jota on kansainvälisessä talouslehdistössä pidetty maailman talouden valopilkkuna.  Kolmiossa mukana pysyminen edellyttää Indonesialta rakennepoliittisia toimia, mihin Indonesialla on kaikki mahdollisuudet.

Presidentti Jokowi on onnistunut talven ja kevään aikana lisäämään hallituksensa vääntövoimaa, kun sen tuki parlamentissa on kasvanut reilusta 46 %:sta 69 %:iin. Miten hyvin hallitus onnistuu tätä hyödyntämään ja minkälaisia poliittisia kompromisseja se edellyttää, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa hallituksen edellytykset vaikeidenkin talouspäätösten läpiviemiseksi parlamentissa ovat parantuneet.

Ratkaisevinta Indonesialle on pitkällä tähtäimellä se, minkälaisen investointiympäristön maa tarjoaa.  Yksi keskeinen tekijä on poliittinen vakaus, joka on osittain riippuvainen hallituksen kyvystä sitouttaa työmarkkinoille vuosittain tulevat 2-2,5 miljoonaa nuorta osaksi Indonesian kasvutarinaa. Tässä ovat avuksi valtiovarainministeri Sri Mulyanin maailman pankista saamat kokemukset pankin kehittämien ns. inklusiivista kasvua tukevien instrumenttien hyödyntämisessä osana budjettipolitiikkaa.

Markkinat ovat osoittaneet luottavansa Sri Mulyaniin. Hän on jo toiminut menestyksellä Indonesian valtiovarainministerinä viime vuosikymmenellä. Lisäksi hän tuntee kansainväliset finanssimarkkinat. Nämä avut ovat tarpeen hänen aloittaessaan haastavassa tehtävässään.   Sri Mulyanin nauttima luottamus antaa hallitukselle hieman lisää talouspoliittista liikkumatilaa.  Luottamusta tullaan kuitenkin mittaamaan tekojen kautta.  Aikaa ei ole hukattavaksi.

Indonesian talous on enemmän Intian kuin Kiinan talouden kaltainen

Indonesian talous muistuttaa eräiltä osin enemmän Intian taloutta kuin muiden Kaakkois-Aasian maiden talouksia. Se on enemmän kulutus kuin vienti- ja teollisuusvetoinen. Viennin osuus Indonesian BKT:stä on selvästi muita kaakkois-aasialaisia kumppaneita pienempi. Niinpä infrastruktuurin rakentaminen ja teollistamispolitiikka ovat avain asemassa pyrittäessä luomaan työpaikkoja ja laajentamaan maan vientitulopohjaa öljysektorin rinnalla.

Samalla myös palvelusektorin kehittäminen tarvitsee lisäpotkua erityisesti koulutussektorilla ja terveydenhuollossa.  Niinpä siinä missä Kiinan tulisi kuluttaa enemmän, tulisi Indonesian tuottaa enemmän ja saada lisää investointeja. Toki pitemmällä tähtäimellä vaurastuvat kuluttajat ovat myös investoijien kannalta merkittävä houkutin. Indonesian talous on jo nyt ostovoimapariteetilla mitattuna esimerkiksi Italian ja Ranskan talouksia suurempi.

Toisaalta mitään äkkinäisiä käänteitä ei ole syytä odottaa. 17.500 saaresta muodostunutta ja 255 miljoonan asukkaan monikulttuurinen valtiolaiva ei käänny kädenkäänteessä. Kestävät ja pysyvät muutokset ovat vuosien johdonmukaisen työn tuloksia.

Teksti: Tapani Kivelä

Tulosta

Päivitetty 15.8.2016


© Suomen suurlähetystö, Jakarta | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot