Historia

Suurlähetystön historia Indonesiassa

Suomen ensimmäiseksi kunniakonsuliksi Indonesian Jakartaan eli silloiseen Alankomaiden Itä-Intian Bataviaan nimitettiin 3.9.1923 Leopold Theodor Haasmann, joka oli aiemmin toiminut Ruotsin varakonsulina. Kunniakonsulinimityksellä haluttiin saada aikaan suorat ja välittömät liikesuhteet alueelle. Pitkien etäisyyksien ja aikakaudelle tyypillisen hitaan tiedonkulun johdosta Haasmannin nimitys virallistui vasta 31.3.1927, jolloin hän sai eksekvatuurinsa.

Haasmann hoiti kunniakonsulin tehtäviä aina kuolemaansa asti vuoteen 1945. Tieto konsulin menehtymisestä tavoitti Suomen ulkoasiainministeriön vasta seuraavana vuonna. Haasmannin leski hoiti käytännön asioita epäviralliselta pohjalta aina huhtikuuhun 1949 asti, jolloin ulkoasiainministeriön marraskuussa 1948 nimittämä uusi kunniakonsuli Cecil David Ricardo otti tehtävänsä vastaan. Nimitystä oli hidastanut epävarmuus poliittisesta tilanteesta Indonesian itsenäistymisprosessin keskellä.

Suomi tunnusti Indonesian 10.2.1950 ja maat solmivat diplomaattisuhteet 6.9.1954. Diplomaattisuhteiden solmimisen jälkeen Suomen New Delhin-lähettiläs Hugo Valvanne sivuakkreditoitiin Jakartaan.

Ricardon erottua kunniakonsuliksi vaihtui joulukuussa 1950 Jan Besijn, joka oli viimeinen ulkomaalainen Suomen kunniakonsuli Indonesiassa. Besijnin jätettyä tehtävänsä syksyllä 1953, hänen seuraajikseen nimitettiin tulevina vuosina suomalaisia Kaukomarkkinat Oy:n Jakartan edustustossa toimineita asiamiehiä. He saivat lisäksi kaupallisen avustajan diplomaattisen aseman. Kaupalliset vierailut käynnistyivät vuonna 1968, kun neuvotteleva virkamies Heikki Hannikaisen johtama suomalainen liikemiesvaltuuskunta vieraili Indonesiassa Kaakkois-Aasian kiertomatkansa aikana.

Suomen edustautuminen Indonesiassa hoidettiin sivuakkreditointina New Delhistä parinkymmenen vuoden ajan, kunnes 1.5.1974 Suomi avasi oman suurlähetystön Jakartassa. Suurlähetystön keskeinen perustamissyy oli Indonesian talousalueen suuruus ja  siitä syntynyt tarve tehostaa vientiyhteyksiä. Ensimmäiset kansliatilat sijaitsivat osoitteessa 15 A Jalan Kusumah Atmaja.

Joulukuun alussa 1974 aloitti toimikautensa Matti Cawén, joka oli ensimmäinen paikan päälle Jakartaan nimitetty Suomen suurlähettiläs. Hänet sivuakkreditoitiin myös Thaimaahan, Burmaan ja Malesiaan. Viimeinen kunniavarakonsuli siirtyi edustustoon kaupalliseksi avustajaksi. Suurlähettilään ja kaupallisen avustajan lisäksi edustuston henkilökuntaan kuului kolme lähetettyä virkamiestä.

Suomen ja Indonesian väliset suhteet olivat hyvät ja ongelmattomat. Paikalliset viranomaiset olivat erittäin tyytyväisiä suurlähetystön avaamiseen Jakartassa ja Indonesia päätti perustaa vastavuoroisesti suurlähetystön Helsinkiin. Indonesian Helsingin-edustusto avattiin vuonna 1976.

Edustuston tärkeimmät tehtävät olivat yhteistyö kaupallisissa asioissa suomalaisten liikemiesten ja Indonesian viranomaisten kanssa sekä Suomea koskevan informaation levitys. Suomalainen siirtokunta oli muutaman kymmenen hengen kokoinen ja konsulitehtäviä oli hyvin vähän.

Ulkomaankauppaministeri Esko Rekolan johtaman liikemiesvaltuuskunnan käynti Indonesiassa Kaakkois-Aasian kiertomatkalla vuonna 1978 oli ensimmäinen ministeritason vierailu valtioiden välillä.

Suomen liike-elämän kiinnostus Indonesiaa kohtaan lähti kasvuun 1970-luvun jälkipuoliskolla, jolloin edustajansa Jakartaan sijoittivat ensimmäisinä Nokia Oy, Kemira Oy ja Sako Oy.

SUOMEN KUNNIAKONSULIT JAKARTASSA

SUOMEN SUURLÄHETTILÄÄT JAKARTASSA

Suurlähetystön kanslian osoitteet:

1974-1983    15 A Jalan Kusumah Atmaja

1983-1999    Bina Mulia Building, Jl. H.R. Rasuna Said Kav. 10

1999-              Menara Rajawali, 9 fl., Jl. Mega Kuningan